Kuvalaudat tihkuvat naisvihaa ja radikalismia – väitöstutkimus paljastaa verkkoyhteisöjen taantumuksellisuuden

Alun perin huumorin ja meemeilyn tiloina tunnetut kuvalaudat ovat muuttuneet verkostoiksi, joissa taantumuksellinen eetos ja syrjivä politiikka kukoistavat. Nimettömyys ja hetkellisyys mahdollistavat vastuun välttelyn, ja keskustelut eskaloituvat nopeasti vihamielisiksi. Havainnot ovat FM Matti Nikkilän tuoreesta väitöskirjasta Naisvihaa, vastakkainasettelua, taantumuksellisuutta. Neksusanalyysi vihamielisessä verkkoympäristössä. Nikkilä tarkastelee tutkimuksessaan kahta keskeistä ilmiötä: vuonna 2014 alkanutta GamerGate-liikettä, jota pidettiin laajalti … Lue lisää

Uudet tutkimukset valottavat, miten aivot käsittelevät kasvonilmeitä

Kasvonilmeiden nopea ja tarkka havaitseminen on olennainen osa sujuvaa sosiaalista vuorovaikutusta. Aivot käsittelevät ilmeitä sekunnin murto-osissa, mikä auttaa ihmistä reagoimaan nopeasti sekä mahdollisiin uhkiin että myönteisiin sosiaalisiin vihjeisiin. Kasvonilmeiden havaitsemisen mekanismit tukevat myös empatiaa ja tunneälyä. Aivot ennustavat parhaiten neutraalin ilmeen Jyväskylän yliopiston Aktiivinen Mieli- tutkimusryhmä selvitti, miten ihmisaivot havaitsevat kasvonilmeiden muutoksia ja millaiset automaattiset … Lue lisää

Kokoomuksen Laiho: Influenssarokotukset päiväkoteihin, myös nenäsumutteina

Kokoomuksen lääkärikansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho tukee ajatusta lasten influenssarokottamisesta päiväkodeissa. STT uutisoi eilen, että eli 0–6-vuotiaista suomalaisista vain kolmasosa saa kausi-influenssarokotuksen. STT:n haastattelussa Suomen lastenlääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Liisa Viikari ja Suomen terveydenhoitajaliiton puheenjohtaja Kirsi Grym ehdottivat lasten rokottamista päiväkodeissa. ”Annan ehdotukselle täyden tukeni. Lapsilla vastustuskyky on heikompi ja taudit leviävät helposti, kun … Lue lisää

Etlassa uusia tutkimushankkeita: luvassa mm. geotalouden pelikirja Suomelle sekä uutta tietoa sopeutustoimien vaikutuksista ja sukupuolten palkkaeroista

Monien arvioiden mukaan maailma on parhaillaan siirtymässä “suuren maltillisuuden globalisaatiosta” nykyiseen, ylikansallisen voimapolitiikan määrittelemään geotalouden aikaan. Muutos on suuri niin yrityksille kuin kansantalouksille.   Muutoksen alla Suomi tarvitsee uusia strategioita teollisuus- ja innovaatiopolitiikassaan eli sanalla sanoen: uuden pelikirjan. Uuden geotalouden viitekehyksen lisäksi tutkimushankkeessa tarkastellaan samalla vihreän siirtymän vaikutuksia, sillä siirtyminen pois fossiilisista polttoaineista luo uusia geotaloudellisia … Lue lisää

Akavan Erityisalat, Kieliasiantuntijat ja TAKU: Työneuvostoa ei pidä lakkauttaa

Maamme hallitus suunnittelee työneuvoston lakkauttamista. Tällä tietoa esitys on etenemässä eduskuntaan viikolla 44. – Vastustamme työneuvoston lakkauttamista. Parhaimmillaankin vain marginaalisilla säästöillä lakkauttamista ja oikeussuojan saatavuuden heikentämistä ei voida järkevästi perustella. Pikemmin tätä tärkeää matalan kynnyksen oikeussuojakeinoa tulee kehittää entisestään, sanoo juristi Juho-Heikki Leppänen Akavan Erityisaloista. Työneuvosto on työ- ja elinkeinoministeriön alainen riippumaton erityisviranomainen, jonka tehtävänä … Lue lisää

Tutkimus selvitti: suomen kielen kielitaidon arvioinnissa voi piillä yllättäviäkin vinoumia – aksentti voi vaikuttaa testissä suoriutumiseen

Jyväskylän yliopiston hankkeessa “Rikkinäistä suomea: Aksenttien arviointi yhteiskunnallisena portinvartijana” tutkittiin suullisen kielitaidon arviointia Yleisten kielitutkintojen (YKI) suomen kielen testissä, ja erityisesti testin osallistujien äidinkielen ja sen tunnistamisen, niin sanotun vieraan aksentin vaikutusta, arviointiin. Hankkeessa tutkittiin viiden kieliryhmän – arabia, thai, venäjä, viro ja suomenruotsi, – arviointia. Hanketta rahoitti vuosina 2018–2024 Suomen Akatemia ja Jyväskylän yliopisto.  … Lue lisää

Lisäys tiedotteeseen: Ensimmäinen joukkorokotuspäivä sujui hyvin Jämsää lukuun ottamatta – neuvolan joukkorokotuspäivä sujui moitteettomasti

Viime lauantaina influenssarokotteen sai Jyväskylässä 4240 henkilöä, Äänekoskella 650 henkilöä, Hankasalmella 273 henkilöä, Laukaassa 669 henkilöä, Saarijärvellä 527 henkilöä ja Jämsässä 1052 henkilöä. Koronarokotteen sai Jyväskylässä 4037 henkilöä, Äänekoskella 650 henkilöä, Hankasalmella 234 henkilöä, Laukaassa 631 henkilöä, Saarijärvellä 523 henkilöä ja Jämsässä 1050 henkilöä. Yhteensä ensimmäisen joukkorokotuspäivän rokotteita annettiin 14 536. Annetun asiakaspalautteen perusteella joukkorokotuspäivät sujuivat … Lue lisää

Energiavirasto vahvistanut muutokset merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseen ja näiltä vaadittaviin toimenpiteisiin

Sähköverkon hätätilaa ja käytönpalautusta koskevan verkkosäännön, Network Code for Emergency and Restoration (NC ER), tarkoituksena on taata sähköjärjestelmän turvallisuus ja estää käyttöhäiriöiden leviäminen tai paheneminen. Fingrid vastaa NC ER:n vaatimien käytännön toimenpiteiden määrittelystä ja niiden toteuttamisen seurannasta. Energiavirasto on 9.10.2025 hyväksynyt Fingridin esittämät muutokset liittyen NC ER:n mukaisten merkittävien verkonkäyttäjien nimeämiseen ja näiltä vaadittaviin toimenpiteisiin. … Lue lisää

Kutsu: Taustatilaisuus toimittajille sote-rahoituksen laskennasta pe 31.10. verkossa – tule mukaan ja lähetä kysymyksesi ennakkoon, asiantuntijamme vastaavat

Miten hyvinvointialueiden noin 26 miljardin euron sote-rahoitus jaetaan vuosittain alueiden kesken? Millaiset seikat vaikuttavat kunkin alueen saamaan rahoituksen määrään ja millaisiin tietoihin laskenta perustuu? THL:llä on merkittävä rooli sote-rahoituksen laskennassa. THL:n työ perustuu rahoituslakiin ja hallitusohjelmaan. Järjestämme perjantaina 31.10. klo 13–14 verkossa taustatilaisuuden toimittajille sote-rahoituksen tarveperusteisesta laskennasta ja sen tietopohjasta. Tilaisuudessa erikoistutkija Konsta Lavaste ja … Lue lisää

Suomella on vielä mahdollisuus saavuttaa hiilineutraalisuus – ratkaisevat päätökset puhtaista teknologioista ja maankäytöstä tarvitaan nyt

Suomen pitkän aikavälin ilmastopolitiikan taustaksi on laadittu neljä eri skenaariota, jotka piirtävät neljä erilaista kuvaa maan päästö- ja nielukehityksistä.  ”Tulokset eivät ole ennusteita, vaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Halusimme testata, millaisin toimin ja reunaehdoin Suomi voisi saavuttaa ilmastotavoitteensa pitkällä aikavälillä”, kertoo johtava tutkija Tiina Koljonen VTT:ltä. Skenaarioissa katse on suunnattu vuoteen 2050, johon mennessä päästöjen on kansallisen … Lue lisää